Jätin tänään valmistumispyynnön

Nyt se on tehty. Yliopistourani viimeinen temppu. Jätin nimittäin valmistumispyynnön.

Tunnelma on erinomainen, suorastaan juhlallinen. Kävin syömässä Sankarlounaaksi kalenterissani merkityn aterian ravintola Farangissa. Kalliiksi tuli, mutta se myös oli kallisarvoinen lounas. Kannatti varmasti. Olo on raskaasta lounaasta huolimatta kevyt.

Nyt olen Oodissa. Mietin, pitäisikö minun ruveta kasaamaan CV:täni. Ehkä sen aika ei ole vielä tänään. Ei ehkä huomennakaan. Mutta kohta se taitaa olla. Pitää ruveta hakemaan töitä, jotta tämän blogin unelma voi toteutua. Nyt olen kuitenkin erittäin suuren askeleen lähempänä tavoitettani – edes minä en näe esteitä töiden haulle. Nyt olen opiskellut riittävästi!

Mutta olenko silti riittävä? Siihen kysymykseen kai olen hakenut vastausta jo pitkään. Se lienee kysymys, jonka kanssa taistelen vielä pitkään. Mutta se kysymys ei ole nyt ajankohtainen – se saa jäädä pinnan alle aivan rauhassa.

Jos jotain, niin olen ansainnut tämän päivän mahtavan olon. Olen tehnyt kaiken sen työn, jota vaaditaan maisteriksi valmistuvalta. Olen päättänyt yliopistourani tyylikkäästi. Tämä päivä jää historiaan eräänä suurimpana voiton päivistäni.