Minulla kävi hyvä munkki, kun ostin munkin hyvän.Vain 69 senttiä ja ilo oli läsnä.Kävipä munkki, että keksin tämän.Mutta mikä on ilon todellinen hinta? Kävipä huono munkki, kun joku leipoi tämän(?)Palkalla, jota ei voitane minimipalkaksi kutsua.Ja huono munkki on myös minulleravitsemuksellisesta näkökulmasta. Vai voiko olla hyvä munkki, jos on täysin alihintainen?Vai onko sen arvo enemmän kuin […]
Puhki analysoidun munkin runo Read More »
Mieleni on raskas kuin uraanija se halkeaa, muttei tuota energiaa.Rämmin surkeilla soillajotka upottavat minut syvyyksiinsä. Mahdollisuudet ovat uhkia ja vaaroja.En saa mistään kiinni, vaikka tarraudun.Edes itku ei nouse pintaan.Miten rakastaisin itseäni? Synkkä kuin kaamoksen aarniometsä,on sieluni tila pimeää täynnä.Kuinka hyväksyä se, mitä on,kun tuntuu, ettei ole mitään. Kohti Aurinkoa tähyilen,vaan risukasa on tiivis kaikki tyynni.Kuitenkin
Raskas kuin uraani Read More »
Kirjoitin pitkän runon muistikirjaani käsin ja mielestäni se kuvasi hyvin monenkirjavia tuntemuksiani. Huonoina hetkinä kirjoittaminen voi auttaa paljon! Olkaa hyvät: Kynä ja paperiaPerusasiat kunnossa.Silti kaikki tämä tyhjä vapaus!Mitä minä muka tekisin? Levätä en osaa,kirjoittaa jo paremmin.Silti en halua eväänikäänliikauttaa, venettä kiikauttaa. Onko OK joskus ollavain tekemättä mitään?Ei ainakaan minun maailmassani…(Voi turha rivi soikoon.) Tokmannin tarjouspäiväteivät
Arki – ei aherrusta vain.Vaan arki samanlaista kai.Arjen syke epätasainen,mieleni juoksee, vaan minä en. Arki – millä hyvän siitä sais?Vaan arkeni tää epäonnistua tais?Arjen juoksu, jos paremmin kävis,en ehkä itsekään hävi(ä)is. Joka arjessa juoksee?Käveleekö pyhänä edes?Vaan joka arjessa istuu,istuuko pyhänä myös? Arki kuin juhlaa ollako vois?Vaan arjestaan jos pääse ei pois.Jonkun arkea on rikos, toisen
Runo aistikokemuksista (1 min per aisti) Näen Picasson seinällä. Näen kellon olevan 17.12. Näen kaksi huonekasvia. Näen pyöreän maton. Näen kyltin ovessa. Näen fancyn kameratelineen. Kuulen kynän korkin äänen. Kuulen ilmastoinnin huminaa. Kuulen paperin rapinaa. Kuulen hennosti sisäänhengitykseni. Tunnen perseeni allani. Tunnen jalan takana kipua. Tunnen alaselässä jumitusta. Tunnen. Haistan pehmeän villan. Haistan pienen pölyisen
Runoja Piki Rantasen työpajasta 3.3. Read More »
Pitäisiköhän sitä tappaa itsensä,Tulee mieleen tympääntymisestäJa hartian kivusta. Ei taas tätä samaa vanhaa! Mitä minä olen tehnyt ansaitakseni Kaiken tämän vaivan ja sairauden Miksi minun kohdalle kaikki tämä On tullut menemättä pois. Tänään olen jo kokeillut Pullaa sokerista kerran Syönyt olen myös lääkkeenJoka toivottavasti tuskan vie Runo tää taitaa tyngäksi jäädä Sekin mua kovasti vituttaaKai
Junamatkalla Turkuun Read More »
Kaipaan itkua sisimmästäni. Jotain, joka puhdistaa sielun ja sydämen. Tarvitsen anteeksiannon. Itseltäni ja muilta. Minunkin täytyy antaa anteeksi. Kaikki on tekemättä ennen sitä. Miten pehmenisin sopivasti? Että osaisin itkeä jälleen. Että pääsisin kyynelrajalle, josta opettajani puhuu? Miten en enää lykkäisi rakastamista? Kuinka avautuisin sydämestäni ja sisimmästäni? Kuinka rakastaisin todesti? Jään tietoisuuskirjoittamisen huomaan. Jään tähän yöhön
Haluan opetella itkemään Read More »
Nämä runot ovat kirjoitettu samalla bussilinjalla, mutta eri suuntaan kulkiessa ja hyvin eri tunnetiloissa. Nauttikaa! Aurinkoinen AuringonkatuVapautunut tunnelmaTaakka on laskettu harteiltaItseni sinne asettamaniVoiko altistusharjoittelu olla myös tätä? Lämmin mutta kirpeäHellä ja pistäväUudet eteeriset öljytSolujen toipumiseen tähtäävätVoiko itsensä huomioiminen olla myös tätä? Kuunkatu, vain yksi matkustajaNousee kyytiin tästäNyt jo alan ruminoida,Huijasinko minä sittenkin?Voiko pakko-oire olla myös
Aurinkoinen/Auringoton Auringonkatu Read More »
Olen voinut tänä jouluna varsin huonosti. Kävin jopa päivystyksessä joulupäivänä – kuten tapanani on sanoa – hakemassa lisää virtaa. Ajattelin kuitenkin nyt hieman toivuttuani tehdä katsauksen muutaman vuoden takaisiin jouluihin, sillä olen kirjoittanut jouluista aika säännöllisesti. Tässä siis arkistomateriaalia jouluilta 2021, 2022, 2023 ja 2025. Tarpeeton jouluna (2021) Mitä nyt tekisinkun on kaikk’ hiljennytmitä nyt
Myöhästyneet jouluntoivotukset! Read More »
Tänään otin kipulääkettäPysyäkseni tehokkaanaTeinkö ehkä väärinKehoani kohtaan? Tänään painoin eteenpäinVaikka meinasin jo väsyäKovan päivän jälkeenJatkan vielä juhliin Otinko palan liian suurenKakkua tai popcorniaLiikuntaa ja tuottavuuttaEnemmän kuin päivän saantisuositus. Tänään menin pyykkituvalleLäpi syksyn kovimman pakkasenIlman takkia, pipoa ja hanskojaMutta en ilman itsekunnioitusta. Tänään lähdin kokouksestaIlman pitkiä kalsareitaAsemalle ja klubilleIlman suurta varovaisuutta. Elinkö tänään täysilläVai yli omien
Se oli marraskuinen sadepäivä.Vähän kuin tämä päivä,Vuosi sen jälkeen.Isä lähti hieman ennen aamuyhdeksää.Tulin paikalle ennen puolta kymmentä.Odotettu, mutta herkkä hetki.Siskoni oli ollut koko yön paikalla.Pitänyt isää kädestä,Jotta hän voisi lähteä”Toisen ihmisen käsissä” Lääkäri oli pyydetty paikalleToteamaan, että potilas on kuollut.Hänellä ei ollut kiirettä paikalle.Tuli kai joku toinenkin käymään,Äiti ja isän hyvä ystävä.Minä söin tahtomattani kanaa,Koska
Runo hajuaistimuksista Hajuton keittiö,tajuton tunnelma.Vain kahvi haisee – sitä en enää juo. Vai onko vain nenä tukossa?Vai onko vain aivot lukossa?Väsymystäkö kehoon kertyneenä? Hajuttomuuden tila – vai tajuttomuuden?Kai sentään vielä jotain tajuan.Jotain muutakinko kuin kipua? Hajumuiston voimakkuus –mitä tujumpi, sen kovemmin iskee tajuntaan?Kofeiiniko torjunta-aine? Ehkä torjunnan sumentaja. Runo tuntoaistimuksista Särmäiset kristallitHähmäiset ametisti ja jaspisVain kiveäkö
OlantsapiiniSiinä vasta aine fiiniSanoi lääkäri ja suositteli mulleOta olantsapiini, on helpompi sulleJa minähän tottelin OlantsapiiniSiinä vasta aine fiiniSe saa mut rauhoittumaanKoululääketieteenToivomalla tavalla OlantsapiiniSiinä vasta aine fiiniHinta vain kakstoista kahdeksanviisiAnnetaan suun kauttaTai piikitetään ahteriisi OlantsapiiniSiinä vasta aine fiiniSe tekee musta helpon potilaanPsykiatrisen vallan alaisenHalvan ja passiivisen OlantsapiiniSiinä vasta aine fiiniSe saa mut snackamaanLevyllisiä suklaataJa karkkeja kasoittain
Olantsapiinin ylistys Read More »
Elämän surkeusVäsymyksen kauheusKadonnut tehokkuusSitäkö se vammaisuus on? Syrjinnän oikeusVahvemman velvollisuusKaikkivoipa mahtavuusSitäkö se normaalius on? Kaikilla vaivansaKaikilla surunsaJa kaikilla ilonsaSitäkö se ihmisyys on? Kohtaava osallisuus,lämmin inhimillisyys?Kaikesta huolimatta kauneus,hyvä elämä kaikki tyynni?Sitäkö mun kohtalo miettiä on?
Hyvästä vammaisuudesta Read More »
Yesterday, I wrote a poem about my instrusive and difficult thoughts. I call them my sticky thoughts. Please have a read here: They are like syrupThey have a strong make-upThey come as they pleaseThey come with such an ease They are my sticky thoughts They come so often, univitedThey are against me, all unitedEven when
My Sticky Thoughts Poems Read More »
La complexité de se tuer chaque jour, j’y en pense.autant de jour, j’échoue.pour quel raison est-il tellement dure ? on peut s’informer de cela :il y a un différenceentre la pensée et l’action l’action, c’est simpleje peux trouver vingtaine de manières facilementmais à mourir avec l’idéec’est énormément difficile. j’aimerais bien de mourirje dois me tuer !il ne reste
Ranskankielisiä itsemurharunoja / Poésie sur le suicide Read More »
minulla on paineitaenkä voi alkaa käyttää aineitaolen kovin väsynytstressistäkin jo täyttynyt minua painaa kovasti työhuonosti nukun harvase yöminua painaa koululiian kaukana vielä on joulu on myös kotona sekaistaon täällä niin kovin likaistaenemmän silti on mielessäsiinä näyttää olevan kaikki pielessä olen kuin ahdistunut pallokohta hajoaa jo kallopompin ympäri taloavailla tyyneyttä, valoa miksi minä näin paljon sainvaikeuksia,
Minulla on paineita Read More »
Kirjoittajan treffit peruttu.Kirjoittajatreffitkin.Kevyet oharit – no hard feelings.Mutta kun oli ilmoitettu!Mutta kun tulin tätä varten! Suuttuminen tai valittaminen ei muuta tilannetta.Yritän ensi kerralla varmistaa, milloinja kenen kanssa lähden treffeille. Kohtasinko siis tyhjän tilan?Puuttuiko kohtalo peliin?Tarvitsinko tänään enemmän lepoa kuin tekoa? Ei kai tässä auta kuin tunnustaa tosiasiat.Ei treffejä tänään.Eikä ehkä huomennakaan.Mutta vielä joku päivä! Pudotan
Kirjoittajatreffit 3.10.2024 Read More »
I-i-ilmoittautuisin itsemurhakandidaatiksi…! Ja jatkan mielelläni maisteriksi tai tohtoriksi asti!Kunhan vain sillä varmistuu, että tämä tuska loppuu. Professoriksi lienen epäpätevä… Kun elämän jatkaminen menee velvollisuusetiikan puolelle Vielä minua tarvitaan tässä maailmassa!Siis muut tarvitsevat, ja minä kärsin. Vielä minulla on annettavaa. Ei saatavaa. Minä kun vain haluaisin päästä pahasta. Ja hyvästäkin! En vain jaksa taistella enää!! Miksi
Itsemurhakandidaatti Read More »
Oispa ollu helppo elämä,jos jo 2-vuotiaanaolisin ollut tarpeeksi. Oispa ollu helppo elämä,jos jo 5-vuotiaanaolisin aloittanut meditoinnin. Oispa ollu helppo elämä,jos jo 10-vuotiaanaolisin luottanut itseeni. Oispa ollu helppo elämä,jos jo 15-vuotiaanaolisin löytänyt kumppanin. Oispa ollu helppo elämä,jos 18 vuottaolisi ollut koettu tai henkinen ikä,eikä vuodet psykiatrisessa hoidossa. Mutta oisko ollu parempi?Mutta oisinko nyt tässä?Mutta oisko se
Oispa ollu helppo elämä Read More »
In the silencecomes also the mudinto the presence,mixing with the clear water.But will it be transformedinto a lotus flower? All the mud,so dark and ugly;will it ever clear up?All the mud,so stinky and slimy;will it ever fade away? But what is the silencewithout the deep sediments?Will it ever work,if I don’t go deep in it?
The Mud in the Silence Read More »
Odotan läpimurtoakuin kuuta nousevaa.Olen muokannut tavoitteitani,olen manifestoinut ja uskonut niihin.Mutta mieleni on kiireinen– missä on palkintoni? Tiedän olevani oikealla tiellä,mutta yhä olen levoton.Miksi en jaksa odottaa rauhassa,miksi jatkan yhä stressissä? Mitä, jos tavoitteeni eivät toteudukaan?Mitä, jos unelmani jäävät kaukaisiksi? EI! VAAN: Mitä, jos murehdin turhaan? *** Elämä, sinä tiedät suunnan!Päätän luottaa sinuun.Vie minut, minne minä,
Elämä, sinä tiedät suunnan Read More »
Piirtäisikö sotkun? Entä mahdollisen vastauksen?Ja sitten kirjoittaisiratkaisun puhtaaksi.Vai sotkisiko kaiken,heittäisi turhana pois?Epäjärjestelmällisyydellänikötämän kaiken aiheutin?Vai oliko maailmassa kaaosta,josta en enää selvinnyt?Suttupaperi – voiko siihen tehdä virheen?Uskaltautuako epävarmuuden mukaan?Olen sentään vielä elossa!Ainakin paperilla. Kirjoitettu lainatulla lyijykynällä ”jollekin suttupaperille” Malmin kirjastossa 2.2.2024.
Elämäni suttupaperi(lla, -lle) Read More »
4.4.2024 Osasto 8-1,hiljaiset maanMakaronilaatikkoavegaanisena,tavallisena,ketsupillaVain minä puhuin,vaikka minulle kyllä vastattiin. Maalit ja liimat,kynät,kartongit– päihteettöminä kaikki Tylsä kynä,tylsä minä?Monenlaista liikettä mielessä.Pysähtyneisyys täällä –auttaako se minuakin? Chilikarkin polteoispa elämän ilon polte,ahdistuksesta vapaa.Millä minä parannun?Vai onko ”parantuminen” järkevä tavoite? 8.4. klo 9.15 Maanantai-aamun hirssivelliTähänkö ollaan tultu? Aneeminen aamujumppa,väkisin tekemisellä maustettu. Minä, N. N. sekä sairaanhoitajatpaljon selitystä tyhjästäjottei kukaan vain
Osasto 8–1 (mielialahäiriöpalveluiden akuuttipäiväosasto), 4.4.-18.4.2024 Read More »
taas kulkevat ajatukseni samaa rataavain kuolema niille kelpaaniille ollako hyvää pataakun ahdistus henkeä salpaa miten palata hyvälle polullenähdä myös mukavat asiatantaa armoa joka solulletäyttää vaikeuksilla pakasterasiat kai täytyy ottaa kura vastaansitä tarkalla korvalla kuunnellaniin kuin omaa lastaanei siitä mitään muunnella ehkä sivuraiteella onkin tarkoitusse tarinaa kertoo omaanyt ei auta pelkkä karkoitusvaan tarvitsen sairauslomaa on sitä
