Nämä runot ovat kirjoitettu samalla bussilinjalla, mutta eri suuntaan kulkiessa ja hyvin eri tunnetiloissa. Nauttikaa!
Aurinkoinen Auringonkatu
Vapautunut tunnelma
Taakka on laskettu harteilta
Itseni sinne asettamani
Voiko altistusharjoittelu olla myös tätä?
Lämmin mutta kirpeä
Hellä ja pistävä
Uudet eteeriset öljyt
Solujen toipumiseen tähtäävät
Voiko itsensä huomioiminen olla myös tätä?
Kuunkatu, vain yksi matkustaja
Nousee kyytiin tästä
Nyt jo alan ruminoida,
Huijasinko minä sittenkin?
Voiko pakko-oire olla myös tätä?
Kodin pysäkki, minä henkisessä kodissani
Täällä voin elää hyvää elämää
Täällä mieleni lepää
Se ihana vapauden tunne
Joka nousee, kun on hyvä olla.
Tänään heitän vanhat kenkäni pois
Kengät liian vinoon astutut.
Ne vievät minua väärään suuntaan!
Otan tilalle uudet ja ilmavat
Tasapainossa astelen uuteen aamuun.
***
Auringoton, no – perse
Kuolema sisälläni
Etenkin päässäni ja vatsassani.
EI tasapainoa.
Kunpa voisin vihata itseäni vähemmän.
Että en itse tekisi tästä pahempaa.
Kunpa voisin rangaista itseäni kevyemmin.
Mutta eihän minulle mikään riitä!!
24 pesula.
Tunteet jätetty pesuohjelman ulkopuolelle.
Nyt on kaikenvärisen paskaveden aika.
Fressi ei käy edes vitsistä.
Iso mokana. Minun syytäni.
Perävalot vilkkuvat häviäjille.
Piispaksi halusi, peukuttajaksi tulee päätymään.
Pyhä kuin perkele.
Subway. Hyvä suunta hypätä.
Alle! Heti, senkin huora!
Kuole niin hitaasti, että elämäsi on
vain kärsimystä loputtomasti!
Jos edes teoissani
Pääsisin saunalle
Kurittaisin vain lämmöllä
Itkuun asti