Olin viime viikolla Kaikki töihin 26 -tapahtumassa. Se oli tarkoitettu osa- tai täsmätyökykyisille työnhakijoille, tukipalveluita tarjoaville yhdistyksille ja yrityksille sekä rekrytoijille. Kokemus oli aika ristiriitainen. Toisaalta seminaari oli hyvä ja puhutut asiat olivat voittopuolisesti kannustavia, mutta loppuen lopulta standien kiertämisen jälkeen minulle jäi mieleen ennemminkin pettymys.
Alkuun oli tunnin seminaari, jossa osittain hehkutettiin sitä, miten hyvää työtä monet tahot tekevät täsmätyökykyisten työllistämiseksi. Lisäksi oli Suomen yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen varsin rohkaiseva puhe, jossa hän toi ilmi oman kokemuksensa heidän palveluksessaan työskennelleestä vammaisesta henkilöstä, jota kaikki tuntuivat rakastavan.
Toisaalta toinen rekrytoinnin ja yrittäjäpuolen edustaja yritti minun mielestäni vakuuttaa itselleensäkin, että täsmätyökykyisten palkkaaminen on hyvä juttu. Lisäksi yhdessä paneelissa oli varsin selvästi mielenterveyskuntoutujalta näyttävä henkilö, jonka työllistymistä käsiteltiin varsin – sanoisinko säälivän kannustavasti.
Ehkä kuitenkin suurin pettymys tapahtumassa oli se, miten vähän rekrytoijia ja yrityksiä oli paikalla. Remmi Työpalvelut Oy oli rekrytoijista mielestäni ainoa ja ISS Palvelut Oy varsinaisista työnantajista ainoa, jolle olisi ollut mahdollista työllistyä osatyökykyisenä. Muutoin paikalla oli Helsingin työllisyyspalvelut, useita yhdistystoimijoita ja jonkin verran hoiva/kuntoutus/valmennuspalveluita tarjoavia yrityksiä. Sain siis oikeastaan nolla uutta kontaktia tai mahdollisuutta ja pari ehkä kiinnostavaa esitettä.
Yhteenvetona totean, että vaikka tällaisia tilaisuuksia ehdottomasti tarvitaan lisää, en ollut tyytyväinen siihen, mitä tällä kertaa sain tilaisuudesta. Valitettavasti en tuntenut kuuluvani joukkoon (kai olen liian työkykyinen osatyökykyinen…). Jäi hieman harmittamaan tilaisuuden jälkeen, ja harkitsen vakavasti, menenkö uudestaan samaan tilaisuuteen.