Tänään on juhlan paikka! Olen ollut tänään 730 päivää eli tasan kaksi vuotta juomatta alkoholia (ja käyttämättä muita päihteitä). Tätä juhlapäivää on todella odotettu!
Samalla se tarkoittaa yhden aikakauden loppua – enää ei ole mitään saavutettavaa raittiuden saralla Helsinki Recovery Appin tai Anonyymien Narkomaanien ”tavanomaisten” tavoitteiden listalla. Musta ”useita vuosia” -avaimenperä tulee siis jatkossa olemaan pitkäaikaisesti avainnipussani. Toki vielä vuosikolikkoja voi hankkia jatkossakin: 3, 4, 5 vuotta jne.
Eikä raittiuden matka ole tietenkään mitenkään taputeltu tai ilmiselvä edelleenkään. Aina voi tulla tilaisuuksia, jossa päihteiden houkutus iskee. Mutta tunnen oloni tällä hetkellä varsin kevyeksi ja vapaaksi. Ajattelen, että olen saanut jo tällä kahden vuoden matkalla paljon.
Aloitin raittiin ajan pitkän varsin alkoholiagnostismijakson jälkeen. Silloin epäilin, onko alkoholilla enemmän haittoja vai hyötyjä elämässäni ja olin enenevässä määrin sitä mieltä, että haittoja on hyötyjä enemmän. Siksi päätin kaksi vuotta sitten, että miksen olisi koko ajan selvinpäin, jos kerran alkoholi aiheuttaa minulle lähinnä huonoa oloa? Tähän minua innosti myös jokin aika sitten käyttöön ottamani Helsinki Recovery App.
Kerran lipsuin – ajattelen, että pääosin kohteliasuudesta – kun olin eräässä tilaisuudessa, jossa en huomannut alkoholitonta vaihtoehtoa. Silloinkin tosin join vain sen yhden kuohuvan, mutta noin kolmenkymmenen päivän putki katkesi vielä toistaiseksi. Se harmitti silloin, etenkin kun kuulin myöhemmin, että kyseisen tapahtuman isäntä oli ollut raittiina yli 50 vuotta. Mutta ehkä oli parempi oppia tällä tavalla, että ei kohteliasuudesta tarvitse myydä periaatteitaan. Ehkä oli minulta myös tyhmä olettamus, että kuohujuoman rinnalla ei olisi alkoholitonta vaihtoehtoa.
Entä onko joskus ollut lähellä, että olisin tarttunut pulloon? Voisin sanoa, ettei kovin lähellä. En ole pitänyt sitä enää varteenotettavana vaihtoehtona. Toki joskus kovan ahdistuksen hetkinä on tullut mieleen, että pitäisiköhän juoda kännit, mutta en ole edes ostanut alkoholia sitä varten, saati ollut lähellä maistaa sitä. Tämä on ollut – kuten esimerkiksi James Clear sanoo – identiteettikysymys. Hänen mukaansa on paljon helpompaa kieltäytyä jostakin päihteestä, kun voi sanoa, että en käytä alkoholia tai en ole tupakoitsija. Jos taas ajattelee, että olen lopettamassa tai olen lakossa, se ei usein toimi niin hyvin.
Ja ah, niitä säästyneitä euroja myös! Vaikka en ole kuluttanut paljon rahaa alkoholiin aiemminkaan, on mukava ajatella, että olen olettavasti säästänyt useita satoja euroja, kun en itse käytä ollenkaan. Etenkin jotkut juhlatilaisuudet ovat tulleet selvästi halvemmiksi, kun en ole muissa kuin valmistujaisjuhlissani tarjoillut alkoholia vierailleni.
Entä miltä tulevaisuus näyttää? Ajattelen, että seuraavat storyt jaan 750, 800 ja 900 päivän kohdalla. Sitten tulee 1000 päivää ja kolmas vuosi melko pian sen jälkeen. Sen jälkeen voi olla tarvetta tavoitella enää täysiä tai puolikkaita tuhansia, tai kokonaisia vuosia. Tulevaisuuden toiminnan kannalta tilanne ei ehkä muutu paljoakaan. Jatkan alkoholista kieltäytymistä ja kerron muille, etten juo. Siinä tukena on Recovery Appin päihteettömän ajan laskuri, jota voin näyttää perusteluna.
Lopuksi toki annan kommenttini siitä, minkä ajattelen olevan oikein: jos juot, harkitse lopettamista – etenkin jos alkoholin käyttösi aiheuttaa sinulle vaikeuksia tai huonoa oloa. Jos juot vain vähän, senkin määrän muuttaminen nollakäytöksi voi olla hyvä päätös. Kannattaa tehdä päätös luopua kokonaan, silloin kehomieli on kevyt ja vapaa.