Miksi minulla pitää olla hermokipua vasemmassa jalassa? Entä miksi en saa nukuttua öisin kunnolla? Mitä olen tehnyt väärin ansaitakseni nämä vaivat?
Tänään heräsin 2:15. Nousin ja kävin vessassa. Kun katsoin kelloa, alkoi jännittää, saankohan enää unta. Ja kappas, taisi käydä niin, etten saanut.
Tiedän, että kyseessä on psykologinen ilmiö. Varmaankin voitaisiin sanoa, että petasin itselleni huonot unet, kun pelkäsin huonoimman vaihtoehdon toteutuvan. Ja sitten siitä tuli itsensä toteuttava profetia. Mutta kyllä se aika apeaksi vetää…
Lisäksi aloin huolestua vasemman jalan kivusta, joka tuntuu pahenevan yöllä. Toki sekin vaikeuttaa nukahtamista. Mietin hoitovaihtoehtoja: hermokipulääke, joka saattaa aiheuttaa riippuvuutta ja monia muita sivuvaikutuksia – ei kuulosta mukavalta. En haluaisi enää lisää säännöllisiä lääkityksiä. Entä muut vaihtoehdot? Tavallinen kipulääke ehkä, mutta se auttaa melko huonosti.
Tekisi mieli ilmaista asia suoraan, ja teen niin: Vittu mitä paskaa! Miksi minulle? Miksi aina minulle?
Mutta mitä hyödyn tästä tunteenpurkauksesta? Ehkä se hieman helpottaa hetkessä, mutta sitten lisää uhriuden ja katkeruuden tunteita. Uudelleen: vittu mitä paskaa!
Elämä kai ei ole reilua. Joillakin ei ole merkittäviä elämää haittaavia sairauksia. Toisaalta kaikilla on omat ongelmansa. Ei ole sellaista henkilöä, joka ei joskus kokisi surua tai kärsimystä. Joka tapauksessa sapettaa nämä omalle kohdalle osuneet vaikeudet.
Seuraavaksi mieleeni tulee: pitäisiköhän tappaa itsensä? (ajatuksena, ei suunnitelmana) Onko tässä enää mitään järkeä? Kai sitä voisi kysyä myös: onko tässä enää mitään tunnetta? Ja kyllä, sitä on paljon.
Vammaisena eläminen kai on kuitenkin objektiivisestikin ajateltuna vaikeampaa kuin vammattomana. Eikä pelkästään vaivojen määrässä mitattuna, vaan myös syrjinnän ja toiseuttamisen vuoksi. Lienee kuitenkin paljon asenteesta kiinni, miten elämänsä ottaa vastaan ja hyväksyy. Ah, minun inhokkini – hyväksymisharjoitus.
Taidan jäädä tänään hyväksynnän tasolle, jossa Scandinavian Music Groupin biisin sanat menevät: ”Jos sen on oltava niin, olkoon vittu niin.”
Vastustamisterveisin,
Oskari